Pyhä Birma SBI a21 Minion

Pyhä Birma on keskikokoinen puolipitkäkarvainen kissa. Luonteeltaan rotu on erittäin seurallinen ja sopeutuvainen omistajansa erilaisiin elämäntilanteisiin. Birmat ovat naamiokissoja, eli niiden väritys näkyy muutoin vaaleassa turkissa kasvojen, korvien, jalkojen ja hännän alueella. Värejä on 20 eri sallittua muunnosta. Muista pitkäkarvaisista naamiokissoista Birman erottaa helposti jalkojen valkoisten sukkien avulla. Birmalla, kuten muillakin naamiokissoilla, on kauniin siniset silmät myös aikuisena.

Birmat ovat puolipitkäkarvaisia kissoja, eli niiltä puuttuu kokonaan aluskarva. Pörröisestä olemuksestaan huolimatta Birman turkki ei siis ole erityisen kylmältä suojaava ja rotu onkin alunperin kotoisin Suomea paljon lämpimämmistä maisemista Thaimaasta. Turkki on hyvin helppohoitoinen, sillä silkkinen karva ei takkuunnu.

Fi*MinMin-kissalan tuleva kantaemo Minion on hieman yli puolitoistavuotias sinitabbynaamio Pyhä Birma. Minion, tuttavallisemmin Mini, tuli meille Fi*Suffelin-kissalasta muutaman kuukauden etsintöjen jälkeen (omistajalla kun saattoi kissan etsintävaiheessa kehittyä pienoinen pakkomielle sinisestä tabbynaamiosta).

Minion: Pentu-Minion

Mini on kooltaan hieman pieni täysikasvuiseksi birmaksi ja painoa neidolla on vajaat kolme kiloa. Muutoin neiti täyttää täysin oman arvonsa tuntevan nuoren Birma-tytön kriteerit. Säyseästä luonteestaan ja yleisestä harhaluulosta huolimatta Birma ei ole mikään sohvatyyny, vaan ennemminkin suurella tarmolla ja innolla kaikkiin kodin askareisiin osallistuva perheenjäsen. Kissan kanssa täytyykin muistaa olla jatkuvasti varovainen, sillä se on perässäsi sulkeutuvat oven välissä ennen kuin huomaatkaan T. joku saattoi kerran vahingossa melkein jäädä painavan jääkaapinoven väliin. Birman äänekkyydestä voidaan olla montaa mieltä ja varmaankin tässä kohden kannattaisi katsoa peiliin, sillä meillä ihmisiä käskytetään täysin häpeilemättä kovaan ääneen. Äänekkyys on kuitenkin yksi niistä ominaisuuksista, joihin omistajan tulisi pystyä niin halutessaan vaikuttamaan maukumisen huomiotta jättämisellä, sillä luonnossa aikuinen kissa ei mau-u.

Lieneekö syynä pitkälle historiaan ulottuva jalostus ihmisten ympäröimänä vai mikä, mutta Birma ei tosiaan ole mikään hiirestäjä. Yksilöissä on toki eroja, mutta ainakin meillä saalistusleikeissä on havaittavissa huomattavaa apaattisuutta verrattuna Minin kotikissa-taustaisten serkkujen sulkahuiskan tappo-otteisiin.

Mini saalistaa lempileluaan, Minkkiä:

Pyhä Birman Kissa ry on koonnut kattavasti tietoa rodusta omille sivuilleen ja sieltä kannattaa kurkata tarkemmat kuvaukset sekä rotustandardit. Voit myös laittaa sähköpostia minulle suoraan jos haluat kysyä jotain Minioniin tai kasvatussuunnitelmiini liittyen :)

-Sanni-